Hei! Unohdin mainita, että en siitä Valkopennun ja Kaislapennun virallisesta nimittämisestä kirjoittanutkaan, mutta oli ideana, että heidät nimitettiin siinä samalla. Muistaakseni mestarivaihtoehdot olivat Kanijalka ja Ututähti, sitten Varjoturkin lisäksi. Olisin itse laittanut Ututähden varmaan tuolle Valkopennulle ja Kanijalan sitten Kaislapennulle. Voit myös Jezu tehdä toisinkin päin jos haluat.

Heips<3 Ajattelin muokata hieman Vuoristoklaanin Sarasydämen ottoemon ja ottoisän, Tuiskuturkin, sekä Jänisloikan lyhyttä kuvausta (Jos tämä siis on mahdollista)

Tuiskuturkki
-Puhtaanvalkoisen, silkinpehmeän turkin omaava sinisilmäinen naaras, jolla on todella siropiirteinen ruumis. Huolehtivainen, sekä ymmärtäväinen kissa, jonka parhaimpiin piirteisiin lukeutuu positiivisuus.


Jänisloikka - Ruskean, melko lyhyen turkin omaava, vihreäsilmäinen kolli. Lempeä, mutta tiukka kissa, joka tekee kaikkensa elääkseen soturilakia pilkulleen noudattaen, suuttuu melko harvoin.

Tässäpä kaikki tällä kertaa, kiitos jo etukäteen!

Heipä hei taas! Palaan takaisin kirjoittelemaan, mutta tässä vaiheessa on pakko ilmoittaa, että en luultavasti tule olemaan kovinkaan aktiivinen :|

Hei! Päivittelin hieman Paarmatassun(Vuoristoklaani) tietoja, olis kiva jos nää voisi lisätä. ^^

Ulkonäköön: Kollin kuonon lävistää pitkä, suurehko arpi.

Muuta-osioon: Arven Paarmatassun kuonossa aiheutti kulkukissa Torakkaleuka.

Tässä luonne uudellen kirjoitettuna:

Joskus keskustellessaan muiden kissojen kanssa Paarmatassun on vaikea pidätellä välinpitämättömyyttä äänessään. Useimpina päivinä pinnalliset pikkukeskustelut ja tavoitteeton sosiaalisointi ovat kollin mielessä ajanhukkaa, ellei mukana ole jotain häntä erityisesti viihdyttävää tai hyödyttävää. Tämän takia Paarmatassuun on hiukan vaikea tutustua, ja tuntemattomia kohtaan mustan kissan asenne onkin usein varautunut. Jos kollin kanssa kuitenkin ajautuu keskustelemaan, voi varautua siihen että tuo saattaa töksäyttää jotain töykeää tai ilmaista mielipiteensä karkeasti. Yleensä hän ei säästele sanojaan vain pitäytyäkseen loukkaamasta jonkun tunteita, mutta tiettyjen kissojen kanssa Paarmatassu löytää yhä useammin itsensä toimimasta niin. Tämä on kuitenkin harvinaista, ja tuon oudon rento mutta kylmä äänensävy pehmenee vain, kun tilanne sitä hänen mielestään ehdottomasti vaatii. Kollin empatiakyky tosin ontuu hieman normaaliin verrattaessa, ja häntä voisi kuvailla itsekkääksikin. Syyllisyyttäkään hän ei helposti koe.
Paarmatassu ei ilmaise tuntemuksiaan vahvasti, vaan on tunteiden suhteen melko passiivinen. Ristiriitaisesti hän on toisinaan helposti provosoitavissa ja ärsyyntyy herkästi. Läheisyyttä tuo ei kaipaa. Paarmatassu väistelee usein ensin vastuuta, mutta toisaalta hän ei vihaa sitä rinnastavaa vallan tunnetta. Kontrollissa oleminen onkin hänen mielestään ihan mukavaa, ja hiukan itsepäisenä kolli mieluummin määräisi kuin tulisi määrätyksi; voimattomuuden tunnetta Paarmatassu kammoaa. Yleensä Paarmatassu on hyvä arvioimaan tilanteita strategiselta kannalta, mutta joskus hän pessimistinä kaatuu omaan synkistelyynsä.

Ja vielä lyhyt kuvaus:

Hiilenmusta, juovikas ja solakka kolli, jonka kuonolla on pitkä arpi. Kylmähkö ja passiivinen.

Kiitos! :,3

Mul on aina käyny näin mut tässä se lause: Opaalitassulla ei ole vakava vaan päinvastoin. :D

Raapustelin nyt uuden hakemuksen tällä nimellä.

Joudun harmikseni ilmoittamaan, että silmälääkärin määräyksen takia joudun ottamaan pientä lomaa niin Saniaiskanjonista kuin älylaitteistakin!

Heipä hei! Raapustelin hakemuksen, tulin tähän ilmoittamaan kun niin pyydettiin