Ensimmäiset klaanit on vuoden 2018 heinäkuussa perustettu vieraskirjapohjainen soturikissat- tarinaroolipeli. Muihin sk-roolipeleihin nähden suurin ero on siinä, että täällä eivät seikkaile kirjoista tutut klaanit, vaan täällä pelataan neljällä kokonaan uudella klaanilla, jotka ovat Laaksoklaani, Vesiklaani, Metsäklaani ja Huomenklaani. Roolipelissä klaanien kohtalo on teidän tassuissanne! Täällä pelaajat roolipelaavat toistensa kanssa ja hahmoja saa olla niin paljon kuin haluaa! Tervetulleita ovat niin aloittelijat kuin vanhat konkarit ja uudet pelaajat ovat aina tervetulleita, sekä saavat apua aina tarvittaessa. Toivottavasti liityt seuraamme kirjoittelemaan tarinoita ja tutustumaan muihin, olisi hauska saada lisää porukkaa! Jos et kuitenkaan ole varma liittymisestä, jätä kuitenkin tassunjälkesi vieraskirjaan(Klaanien raja) tai chattiin(Klaanikokous) tai tule vain juttelemaan!

Surutassun tarinassa Iltapentu kuoli ja Varistähti menetti elämän!

Jätän Ruusulaulu NPC hahmoksi, mutta muuten jatkan! :D

Jätin hakemuksen :>

Hahtuvan hakemus done, syntyy pian molemmat pentuset<3

Tein hakemuksen Töppösellä, teen myös hänen kumppanilleen Hunajalle :D

Tein hakemuksen Tatilla :)

Ja kun tuohon viimeisimpään viestiini en muistanut lisätä, niin tässä olis myös tämä lyhyt kuvaus ja luonne;

Lyhyt kuvaus; Muuten valkoinen kolli, lukuunottamatta vaaleanruskeita kohtia korvissa, hännässä, rinnassa ja kuonossa, omaa vihreänruskeat silmät. Usein ystävällinen ja puhelias, suuttuu silti melko helposti.

Luonne; Mantelikuono tulistuu herkästi, varsinkin jos on kyse kissasta, josta hän ei henkilökohtaisesti pidä.
Oikeastaan tätä ’tulistumista’ voisi kuvailla
pitkäaikaisena välttelemisellä ja vaikenemisella, tai suoraan sanottuna koko henkilön olemassaolon sivuuttamisella.
Mantelikuono on oikeastaan aika puhelias, eikä pelkää avata suutaan ei niin sopivassa tilanteessa.
Kolli on aina pitänyt jutustelusta ja hänellä onkin hyvä huumorintaju.
Tuo on melko kärsivällinen, mutta pitkänpuoleinen odottelu saa kenen tahansa pinnan venymään.
Mantelikuono ei koskaan ole kokenut ’sellaista’ vetoa naaraisiin. Hän on aina ennemminkin kuvitellut itsensä elämään jonkun toisen kollin rinnalle.

//Mulla on tällänen tapa, että kissan luonne kehuttyy kirjoittaessa xd Joten pahoittelut näistä kaikista muokkauksista joita siun Jezku pitää yleensä tehdä ^^’
Näillä ei tosiaan ole mikään kiire :D