Ulkonäkö

Haukan turkki on pohjaväriltään likaisenvalkoinen ja siinä on tummanruskeita juovia. Pitkä häntä on kokonaan tummanruskea.  Pienikokoinen kissa on koostaan huolitammatta yllättävän vahva. Haukan pitkät jalat takaavat loistavan ponnistusvoiman. Kollin silmät ovat uteliaat ja hailakan vaaleanvihreät, mutta niissä on myös vivahdus keltaista. Korvien sisäosat sekä nenänpää vaaleanpunaiset. Hänellä on pitkähköt valkoiset viikset.

 

Luonne

Alkuun Haukka saattaa vaikuttaa mystiseltä hiipparilta, joka kommentoi tökerösti tai sarkastisesti, eikä juuri muuten suutaan avaa. Hän on todellisuudessa luotettava sekä seikkailunhaluinen nuorukainen, jota rajoittaa vain huonot sosiaaliset taidot. Haukka on fiksu sekä ajattelee paljon kaikenlaista. Haukka tulistuu helposti, mutta ei ole pitkävihainen. Hän ei kuitenkaan päästä ketään helpolla ja kollille on hankala väittää vastaan. Ei siis kannata antaa Haukan päästä vauhtiin.
Itsenäinen ja itsepäinen kun on, hän ei siedä sitä, että muut puuttuvat hänen asioihinsa. Tästä syystä kolli ei soveltuisi klaanielämään ja pärjää mainiosti yksinään.
Kovia paineita tai stressiä Haukka ei siedä ja haluaakin yleensä asiat nopeasti pois alta. Mitä kauemmin hän pyörittelee ja miettii asioita, sitä enemmän hän yliajattelee. Laiska Haukka ei ole, mutta melko mukavuudenhaluinen kylläkin. Ne harvat kissat, jotka pääsevät herkästi arvostelevan Haukan suosioon, saavat sitkeästi heitä puolustavan, peruskalliomaisen ystävän.

​

Muuta

Haukka on elellyt itsekseen lähes pienestä asti, koska kulkukissaemo kuoli pian synnytyksen jälkeen ketun kynsissä. Haukka selvisi ja Laventeli-niminen kulkukissanaaras huolehti hänestä niin kauan, että Haukka oli valmis elämään yksikseen. Kolli ei halunnut jatkaa vaeltelevaa elämäntyyliä pidempään, vaan jäi Laventelin matkasta pois lähellä klaanien alueita ja elää nyt Puroklaanin reviiristä pohjoiseen, jokeen työntyvällä niemekkeellä. Hän osaa uida jotenkuten ja käy mielellään saalistamassa myös korkeammalla vuoriston puolella.